Pari sanaa taajuusbalanssista.

Olen tässä viimevuoden aikana päässyt kuulemaan erinäisissä tilaisuuksissa moniaita nuorisolaismusiikkiorkestereita.


Pahoitteluni nyt kovasti jos kuulostan "kävyltä",  "gubelta", tai peräti nukahtaneelta "pahvilta"mutta eräs vinkeä asia on pistänyt joidenkin näiden nuorempien ns. diginatiivimiksaajien kohdalla korvaan:
En ole varma, että onko se trendi, vai olenko vain osunut erikoiskeikoille, mutta semmoinen pheelis on jäänyt itselle, että jotkut miksaajat pyrkivät soundimaailmassa mahdollisimman "flättiin" soundivasteeseen.
Meinaan tällä sitä, että botne menee kyllä komeasti alas asti, mutta on joko ponneton, tai sitten se subiosasto vedetään överiksi Ja diskantin kihinä ottaa vanhalla korvaan, vaikkei pitäisi. (vanha kunnon hymynaama eq).
Jos se ottaa mulla korvaan, niin mitä se tekee 16v priimakorvaiselle? Vai onks se kihinä oikeesti vaan se juttu ja mä en vaan tajua?
Niin ja mä en siis dissaa tässä kenenkään soundi-ihanteita. Mua vaan kiinnostaa. Olis kamalan kiva joskus jutella miksaavan nuorison kanssa niitten väistämättä tuoreemmista näkemyksistä. Tulkaapa joskus nykimään hihasta. (Apina ei tunne ketään...)
JP himos
Mun teoriani mukaan kyseessä voi olla semmoinen homma, että käsitteet: viritys-soundi ja ajosoundi, on jääneet vähän ehkä sisäistämättä. Kas kun järjestelmäinsinööri vetäisee äänentoistolaitteiston taajuusvasteen mahdollisimman  tasaiseksi, jotta meillä miksaajilla olis jokin referenssilähtökohta, josta ruvetaan rakentamaan sitä bändisoundia. Toisin sanoen maalauspohjan pohjavärin tulee olla tasaisen valkoinen, jotta omat värimme ja pensselin jälkemme erottuisivat siinä puhtaina. (Reggaehommissa tosin pyysin tinttaamaan yleensä subia pari debbaa enemmän. Kilpeläisessä vastaavasti vähemmän.)

Mutta sitten kun siihen pohjan päälle rakennetaan omaa taidettamme, niin se tasaisella taajuusvasteella soiva bändi ei olekaan kovin mukava korvalle. Tasapainoiselle bändisoundille optimaallisempi onkin suora, joka on botnestaan noin 10dB lujemmalla kuin yläpää. kurvan jyrkkyyttä voipi sitten mieltymysten ja musatyylin mukaan justeerata haluamakseen.

Kandee sisäistää käsite "Equal loudnes level"
Netistä kyllä löytyy pienellä penkomisella rutkasti minua fiksumpien ihmisten kirjoittamia artikkeleita siitä, miten jännä vekotin korva on aistimaan äänenpaineita, eri taajuuksilla.
Equal-loudness contours from ISO 226:2003 shown with original ISO standard.
By Lindosland - http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Lindos1.svg, Public Domain, Link

Helpoin tapa saavuttaa hyvä soundi, on panna se kuulostamaan hyvältä, eikä suinkaan näyttämään hyvältä. Se analysaattorisofta on näppärä apuväline silloin, kun tupa biomassan sisäänsaapumisen jälkeen rupeaa vaikka komottaan jollain taajuudella. Silloin analysaattorista näkee sen ongelmataajuuden aika nopeasti. En mä oikein muuten moisille käyttöä ole miksaajan ominaisuudessa löytänyt.

Kuustock

Kommentit

Suositut tekstit